Vapaasukellus ennen ja tulevaisuudessa

Blogiin ei ole pitkilleen tullut tekstiä, kun koin ettei ole mitään uutta kuulumista oman tai Saanan harjoittelun myötä. Kuitenkin useita vuosia on jo ehtinyt vierähtää, niin kirjaan ylös sen, kuinka näen lajin harjoittelun tällä hetkellä, ja mitä selkeimpiä avaimia on verrattuna "vanhan ajan" vapaasukellusharjoitteluun, sekä sen, kuinka Saana valmistautui 2012 SM kilpailuihin.

TULLEET UUDISTUKSET 

 Monet harjoittelivat yhtä kovaa, tai kovempaa jo vuosia sitten, kuin nyt harjoitellaan, mutta tästä huolimatta DYN lajien kehitys on ollut merkittävää. Tässä mielestäni muutamia isoimpia avaimia, jotka ovat vaikuttaneet vähintään prosentteja, osa jopa 10% lisää tulokseen.

-Ilman lämppäreitä sukellus.
Merkittävä, ehkä 10% hyöty tai suurempi vanhaan paljon lämmitelysukelluksia sisältävään valmistautumiseen. Tässä kuitenkin näen, että ei kannata liikaa ajatella sitä, että ei lämmittelyjä, ei tarkoita ilman valmistautumista. Jälkikäteen katsoen itse valmistauduin=rentouduin aivan liian lyhyen aikaa, mistä johtuen joskus nowarmup tuntui hyvälle, joskus aivan karsealle. Siitä karseudesta pikemminkin tunnistaa sen, onko valmistautuminen onnistunut. Omalla kohdalla tosin lopputulos oli silti yleensä lähes sama, jos vain pää kesti viedä sukelluksen loppuun. Hämmästyn silti, jos selvää eroa ei olisi huonon ja hyvän valmistautumisen kanssa, kun on kyseessä sukeltaja, joka pystyy viemään sukelluksen rajoille. Tärkein tekijä tässä lienee se, että säästetään anaerobisia resursseja, mikä on varsin ristiriitainen tapa kaikkeen muuhun urheiluun verrattuna. Esimerkiksi uinnissa tyypillistä käynnistää konetta ja lämmitellä lihaksia puolikin tuntia. Siitäkin huolimatta, että siinäkin mennään anaerobisella tasolla lähes kaikilla matkoilla, mutta ilmeisesti ATP ja kreatiini ei silti näyttele siinä niin suurta osaa, kuin mitä sukeluksessa. Maksimitehoilla mentäessä kun ATP ja kreatiini on poltettu paljon sukellusta nopeammin. Ilman lämmittelyä melko varmasti lihas itsessään ei ole yhtä "herkkä ja räjähtävä" kuin lämmittelemällä, mutta sukelluksessa lihaksen maksimiteho ei liene yhtä merkittävä, kuin se, että hapettomasti poltettavaa energiaa on tarjolla. Tästä herää kuitenkin kysymys, voisiko jatkossa olla keino saada lihakset lämpimiksi, ilman että kulutetaan näitä resursseja. Tärkeämpi kysymys tietenkin se, voiko tätä osuutta hioa enää siten eteenpäin, että sillä olisi prosentinkaan merkitystä asiaan. Toinen tekijä tässä lienee se, että lämmitelysukelluksilla voidaan saada perna jo tyhjäksi tuoreesta verestä? Jatkokysymys tähän on tietenkin se, kuinka pernan tilavuus saadaan harjoittelemalla suuremmaksi. Sen kokohan voi kasvaa normaalista paljonkin. Ainakin keuhkovamman omaavilla ihmisillä on näin käsittääkseni havaittu olevan.

-Hook breath
Tätä ei oikeastaan kukaan tehnyt vielä 5 vuotta sitten, nyt käytännössä kaikkia tekee, ja on lisännyt selvästi rajalle vietyjen sukellusten onnistumisia. Yllättävä mutta looginen uudistus. Ei oikeastaan lähde minkään fyysisen ominaisuuden parantamisesta. Mielenkiintoista voiko löytyä vielä jotain yhtä yllättäviä jippoja.

-Puvut
Tässä nyt ei isompaa spekulointia, mutta hyvä että Triathlonistien ansiosta heidän ohuita märkäpukujaan on hyvin saatavilla, hyöty selkeä.

-Nopeampi sukellusvauhti
Yhä useampi sukeltaa kovempaa, koska anaerobisella kyydillä päästään lähes hapettomasti. Mihin vauhti sitten asettuu, jää nähtäväksi. Yhä näyttää silti siltä, että yhtä pitkälle voi päästä kahdella hyvin erilaisella vauhdilla.

ANAEROBINEN KYYTI/TULEVAISUUS

Tuleeko anaerobinen kyyti sitten koskemaan DYN ja DNF lajeja? Aiemmin olin sitä mieltä, että DNF lajissa ei pysty nostamaan tehoja wattimäärältään niin suureksi, että sillä edes pääsisi anaerobiseen tilaan. Kuitenkin esimerkiksi jos pyöräilijällä x, on aerobinen kynnys 200 wattia, ei hän tietenkään millään 100 watin työllä juoksussa pääse aerobisen kynnyksen yli. Toki juoksun wattimääriä vaikea laskea, ja kakkoslajin tehoalueet ei koskaan ole samat kuin ykköslajin, mutta pointtina se, että sukelluksen sukellusvaste vääristää tämän ihan täydellisesti. Sukellusvaste mielestäni voi saada kehon toimimaan anaerobisessa tilassa silloinkin, kun aerobinen/anaerobinen kunto on hyvä, ja sukeltaessa tehdään vain murto-osa tuosta wattimäärästä mikä "normaaleissa" lajeissa on kynnyksenä. Aiemmin olin sitä mieltä, että lajissa ei teho nouse riittävästi, ja dynassakin pitää mennä todella kovaa että näin käy, mutta nyt väittäisin, että valmistautumisesta/genetiikasta/harjoittelusta riippuen, kynnys voi olla erittäin matala. Syy miksi alunperin epäilin ettei DNFssä pääsisi anaerobiseen tilaan, oli se, että itse sukelsin mielestäni kohtuu kovavauhtisia sukelluksia, enkä koskaan kokenut mitään hapotusta. (ilman pukua 108s/100m=0.925m/s) Saanan kohdalla on kuitenkin toisin. Hän pääsee aina DNFssäkin hyvään hapotukseen, enkä tässä näkisi muuta eroa, kuin että hänellä sukellusvaste toimii herkemmin, sekä valmistautuminen on pidempi/rauhallisempi. Sukellusvaste herkempi luultavasti geneettisesti, ja ennenkeaikkea siksi, ettei räpellä niin paljoa hallin ulkopuolista ei suoraa lajityyppistä harjoittelua. Näkisin tilannetta myös niin, että DYNassakaan ei vaadita kovatehoista kiihdytystä alkuun, että päästään anaerobiseen tilaan, vaan nimenomaan hyvä sukellusvaste takaa tilan, ja se voisi mennä jopa herkemmin päälle, kun hetkeksi höllää. Tässä vielä blogin vanha kuva/aukeava linkki tekstiin malliksi missä pohdin sykelaskun kautta aktivoitumista

Epäilen, että tulevaisuuden kehitysaskeleet tulee pyörimään tämän "ilmaisen" anaerobisen kyydin ympärillä. Samoin tekniikka sukelluksessa tulee jossain vaiheessa menemään tämän ehdoilla. Tällä hetkellä kun näyttää siltä, että yhtä pitkälle mennään pehmeällä "matomaisella" tyylillä, kuin puhtailla reisipotkuilla, mutta voi olla, että tulevaisuudessa painotus voimistuu matomaisen tyylin suuntaan pelkästään siksi, että saadaan useampia lihaksia käyttöön ja siten suuremmat anaerobiset varastot käyttöön. Lihakset tuskin ehtivät siirtää ei käyetttävien lihasten varastoja käyttöön sukelluksen aikana?
 Jos pitäisi ennustaa tulevaisuuden täydellinen tyyli, niin se menee niin, että ensimmäiset 30 sekuntia on rauhalliset, ja kun syke on matalimmillaan, vauhti kiihtyy selvästi. Tyyli on matomainen, ja kun maitohapot alkavat olla liian kovat, loppu mennään puhtailla reisipotkuilla, ja pintautuminen on hieman ennen hapen loppumista, juuri silloin kun lihakset eivät enää olisi jaksaneet. Jos itse harjoittelisin nyt siten kuin harjoittelun dynaan parhaaksi näen, selvittäisin 800 ja 1500 metrin juoksijan ohjelman, jonka ottaisin noin 50% määrällä käyttöön. Muut aerobiset/anaerobiset harjoitukset kokonaan pois, ja loppu sukellusharjoitteluja, ja jossain vaiheessa soveltaisin juoksuharjoiteet samoilla syke/tehoalueet veteen kokonaan. Tämän matkan juoksijoilla  anaerobinen osuus on todennäköisesti lajeista lähimpänä sitä, mitä kovaa sukeltavilla sukeltajilla on.

 Saanan SE 182m DYN

Tämä nyt meni sikäli vanhalla kaavalla kuin 2010 ja 2009 kilpailuihin hyväksi todettu, eli kun on taukoa maksimeista, kunto nousee 3-4 sukelluksen ajan, (yksilöllistä) kunhan sukellukset ei liian lähellä/kaukana toisiaan. Näinollen etukäteen laskettiin kisasta taaksepäin päivät, jolloin pitää tehdä pitkä sukellus. Näinollen huippukunto kuuluisi ajoittua lopulliselle päivälle, kuten nyt, ja aiemmin on näyttänyt käyvän

-Treeni 22.4.2012 100m DYN
-Treeni 29.4.2012 175m DYN (25m allas) ja ~puolen tunnin tauon jälkeen 100m DNF (tämä kuulemma niin epämukava, että vaikka ei happi tuntunut loppuvan, ei tahtotila riittänyt viemään pidemmälle. Harjoituksen ensisijainen tarkoitus oli saada simuloitua kisatilannetta, että 2 lajia on samana päivänä)
-Treeni 6.5.2012 133m DNF (25m allas)
-KISA 13.5.2012 182m DYN (50m allas, pohjalla DNF kisasukellus)

Ja tosiaan ennen 22.4.2012 ei tainnut yli 50m vetoja olla pohjalla. Harjoittelu oli ensisijaisesti tekniikka/tuntumaharjoittelua, sekä ehkä 3 viikon ajan kuivastatic harjoittelua pari kertaa viikossa. Viimeiseen kolmeen viikkoon ei lainkaan muita harjoittelulajeja. Kuivastaticeissakaan ei mitään taulukoita, vaan sama logiikka kuin itselläni aiemmin, eli 3-4 lämmittelyä, ja yksi kova veto. Näyttäisi että ainakaan näin lyhyessä periodissa/tällä määrällä se ei sotke dynan palautumista, mutta auttoi Saanalle kuitenkin static ennätykseen pienen parannuksen.
Mielenkiintoisinta tässä static harjoittelussa oli se, että ne jotka ovat nähneet Saanan staticcia, niin tietävät, että nykäykset on hämmentävän isot jo 3 minuutista eteenpäin. Jostain syystä pallea tuntuu "linkittäneen" hermotuksensa vatsalihaksiin, ja ne lähtevät mukaan nykäyksiin. Nyt harjoituksissa kahdesti kuitenkin kävi niin, että pallea jossain 4 minuutin kohdalla irroitti "otteensa" vatsalihaksista, ja pelkästään pallea nyki siten, kuin nyt kaikilla yleensä, ei vatsalihakset! Minusta tämä on erittäin positiivinen havainto. Jos staticcia harjoittelisi ahkerasti, niin ehkä olisi mahdollista saada nykäykset normaaleiksi, ihan puhtaan kehon tottumisen kautta!

Sitten harjoitusvideoita
175m uudella starfin monolla 2min41s

Ja itse kisasuoritus